Siihen loppui se hyvän olon tunne.. Vuoto alkoi iltapäivällä ja klo 22 kun tulin päivystykseen todettiin ettei sykettä enää löydy. Tekisi mieli riehua ja kiroilla, potkia ja hajottaa ihan kaikki.. Silti istun yksin sairaalahuoneessa silmät kuivina. Ei voi edes uskoa, ei ole kuin puoli vuotta kun samalla laverilla makasin ja kuulin nuo samat helvetin sana "EI LÖYDY SYKETTÄ" 

Aamulla alkaa kunnollinen tyhjennys, pitäisi koittaa nukkua edes hetki ennen sitä, mutta miten tässä mielentilassa nukut hetkeäkään. Taas lähti matto ja vauhdilla jalkojen alta. Olin niin onnellinen kun odotin vauvaa ja sykekin oli löytynyt. 

Matkan tänne kun ajelin, itkin tietty koko matkan.. Yläkertaan tuli annettua palautetta kuinka paska tyyppi siellä onkaan kun näin antaa taas  tapahtua. 

niin paljon painokelvotonta tekstiä että.............................