Pikku neidin otin mukaan hautausmaalle kun kävin isovanhempieni haudalle callunat istuttamaan. Samalla reissulla käytiin myös vauvan haudalla, mikä on lähellä isovanhempieni hautaa. HAudalle matkatessa pikkuneiti onnistui taas saamman jonkun äidin lapsineen meitä tuijottamaan. Olivat menossa jonnekin haudalle ja meidän neiti jutusteli siinä matkalla meidän vauvasta joka on siellä haudassa ja jolle hän vei lentokoneen muttei vauva sillä voi leikkiä.. siihen päälle kysymys saako hän ottaa sen kun minä laitan kynttilän.. Nainen ja tuo toinen tenava katsoivat meitä säälien ja jotenkin kauhuissaan meidän puheista.

Käytiin sitten Enkelipatsaalla joka on tuhkattujen muistolaattojen paikka. Siellä juteltiin enkelistä ja siitä mikä paikka se onkaan, mitä enkelit ovat ja missä ne kuolleet on oikein. Sieltä lähdettiin ja edellä kulki pari mummelia.. Neiti toimitteli "meidän vauva on tuolla, tuolla jossain pilvien takana, me ei voida sinne mennä, mut vauva varmaan meidät näkee sieltä, mut mitä vauva siellä tekee? Mummelit käänty oikeen kattomaan tuota neiti vajaa 3 v:n jutustelua.. Minä nieleskelin kyyneliä ja koitin vastata neidin kysymyksiin.,

Vaikeita asioita.. Jonain päivänä tuo pieni vajaa 3 vuotias tajuaa mitä enkeliveli oikein tarkoittaakaan.. Miten erilaista elämä olisi saattanut olla jos tuo veli eläisi täällä eikä vain meidän sydämissä..

työjuttuja.. perhepäivähoitajana on kivaa :-) meillä on 2 ihanaa neitiä hoidossa ja kolmas lapsonen tulee ensi kuun vaihteessa. Vauva kuulemma.. Kyyneleet nousi silmiin kun siitä kuulin.. Hoitaisin mielelläni omaa lasta, pientä poikaa.. Mutta toisaalta olen iloinen että saan hoitaa muiden lapsia omien lisäksi.. Lapset on vaan niin aitoja ja ihania tyyppejä..