Toissa yönä yritin rauhoitella pikku neitiä nukkumaan, yöt ovat olleet risaisiauusien ruokakokeilujen takia viime päivinä.. kello oli jo yli kaksi ja herättävä olisi kolmelta keskimmäisen neidin hoitotoimenpiteille.. Annoin kiekkaavalle ja kädessä roikkuvalle neidille Niisku-neiti pehmon, että saisin hetken lepuuttaa kättä ja neiti saisi sitä halailla. Neiti sen ottikin lujaa rintaansa vasten ja halaili sitä.. 

Minä käännyin katsomaan neitiä ja muumia pimeässä huoneessa..Kele tuo muumihan loistaa.. Siitä tuli vaalean kellertävää hohdetta neidin rintaa ja aina vaan se jatkui vaikka kuinka hinkkasin silmiäni.. Mitä helvettiä?? Otin muumin ja ravistelin ja ihmettelin sitä. Ei siinä mitää valojuttua ole tähän saakka ollut enkä saanut sitä enää käsissäni loistamaan.. Väsyneenä ajattelin, olenko nyt seonnut lopullisesti vai mikä ydinsäteily muumista oikein tulee vai onko tää joku ufo-juttu vai olenko nyt tullut sen rajan yli, jolloin on syytä siirtää hoitovastuu muille ja mennä itse nukkumaan?? Muumin nakkasin kauemmas, hyvä etten pihalle saakka vienyt kun ei järjellistä selitystä asialle ollut. Vanhimmalle neidille kerroin episodista seuraavana iltanaja se nauroi vedet silmissä.. äiti ja säteilevä muumi yön tunteina..

Mietin uskaltaako siitä puhuakaan muille kun neitikin oli minulle niin tajuttomasti nauranut.. No piti ukolle sitten kertoa asiasta vaikka ajattelin sen tilaavan hakijat minulle ja toimittaa hullujenhuoneelle.. Sen verran kuitenkin mieltä vaivasi Muumi ja sen säteily.. no mieshän aina löytää sen järjellisen ratkaisun.. Hän oli myöskin huomannut Muumin loisteen pimessä.. ja selvitti asiaa: HANKAUSSÄHKÖÄ, HANKAUSSÄHKÖÄ, nainen!!!..

Ydinsäteilevän ufohyökkäyksen kohteeksi joutuneen muumin arvoitus oli ratkennut ja voimme elää sen kanssa samassa tuvassa jatkossakin

 Vuosi vaihtui, ihan kohtalaisissa fiiliksissä. Kotona oltiin porukalla ja ammuttin raketteja ja nautittiin vuokratusta paljusta. Kokeiltiin ensimmäistä kertaa paljua ja tykättiin kovaa. Nyt on sitten ollut mietinnässä oman paljun hankinta, joko ostamalla tai itse tekemällä. Katsotaan mihin ajatus kantaa..

Vuoden viimeinen päivä oli mukava, oloa lasten kanssa ja hyvää ruokaa. Ammuttiin raketit jo ilta kahdeksalta ja sitten syötiin hyvin ja lämmitettiin sauna. Isot likat kävivät ensin kylpemässä ja saunassa ja minä laitoin pikku neidin unten maille. Vanhemmatkin neidit olivat yllättävän väsyneitä ja puoli kahdeltatoista meillä oli täysi hiljaisuus lastenhuoneissa. 

MInä pääsin viettämään yksinäistä hetkeä. Saunan ja suihkun jälkeen paljuun, skumppapullo mukaan ja sinne yksin. Naapurista kuului huudot, vuosi on juuri vaihtumassa.. Taivaalla välkkyy raketit, ulkona nousee höyry kuumasta paljusta kirpeään pakkas ilmaan.. ja niin minä skoolasin.. Elämäni paskimmalle vuodelle, ha-haa sä et voittanu, mä oon hengissä vielä!

Ukkokin kömpi paljuun seuraksi. Siinä me istuttiin raketteja katsellen. Itkuhälytin kuullosteli tyttöjen nukkumista ja me saatiin nauttia rauhassa. Toista tuntia lilluttiin lämpimässä vedessä ja oltiin vaan, harvinaisia hetkiä kun ollaan rauhassa yhdessä.. Saunan ja suihkun kautta telkkarin ääreen ja ihmeellinen, fyysinen väsy alkoi painamaan. Kuulemma lämmin palju saa sen tunteen aikaan ja niinpä minä olen kellahtanut sänkyyn ja nukahtanut syvään uneen.

Oli muuten eka skumppa, mitä pystyi oikein juomaan irvistelemättä