Tänään sitten lääkäri viimein soitti, tulokset oli kaikki tulleet tutkimuksista mitä tehtiin kun yritettiin selvittää miksi vauva oli menehtynyt. Kromosomit olivat kaikki normaalit, minulla ei ole tukosjuttua, mikä olisi voinut aiheuttaa istukkaan veritulpan jonka seurauksena vauva olisi menehtynyt. Ei mitään niistä lukuisista sairauksista mitkä voisivat aiheuttaa vauvan menehtymisen. Ainakaan toksoplasmoosia eikä parvorokkoa, ne nimeltä bongasin lääkärin puheesta ja muitakin se taisi useamman luetella. Johonkin lääkäri sanoi vauvan menehtyneen, mutta syytä ei saada näillä tutkimusmenetelmillä selville. Uskoi asiassa olleen vaan huono tuuri, että näin kävi juuri meidän kohdalla ja käski pitämään itsestä hyvää huolta. Jotenkin lohdutti, kun oikein lääkäri sanoo että pidä itsestäsi hyvää huolta.

Uudestakin yrityksestä juteltiin pitkään. Mitään syytä tai ennakko ajatusta, että näin voisi käydä uudelleen ei ole ja yrittämään voi alkaa nyt sitten heti vaikka.. Pieni ympyrä on sulkeutunut, yksi raskaus on nyt todella loppuun käsitelty, ei tullut elävää vauvaa vaan hautapaikka ja nyt on jälkiselvityskin purkissa. 

Muutenkin ihmeellinen päivä, kaikki sattuu juuri tänään.. Hautakivimieskin soitteli. Vauvan haudalle tilattu kivi on kuulemma pian valmiina ja siihen tilattu enkeli tulossa. Kiven pitäisi olla haudalla ennen kuun puolta väliä. Sekin päättää tämän raskauden lopullisesti. Kaikki siihen liittyvä on nyt tehtynä, jäljellä on vain surutyö ja elämän mittainen matka yhdessä sydämessä aina olevan enkelilapsen kanssa. Kyyneleitä jälleen..

Uuteen yritykseen.. seksiä ei pahemmin ole joten uuden raskauden ajatuskin on jotenkin kaukainen. Syli on kyllä tyhjä, mutta jaksaisiko sydän mitenkään jos näin kävisikin uudelleen?

 

 Pieni enkelipoikani siellä jossain,

oot aina äidin sydämessä,

isän ajatuksissa,

siskojen puheissa,

osa meidän perhettä,

yksi lapsista.

Jonain päivänä me kaikki ollaan vielä yhdessä

Ikäväkin on..