Kuvassa on sielunmaisemaa yksinäiseltä iltahetkeltäni mökkirannasta..Jotenkin niin kaunis on ollut taivaanranta täällä iltaisin kun olen tavannut käydä rannassa yksin istuskelemassa hetken ennen nukkumaan menoa.

Ollaan oltu kohta puolitoista viikkoa mökkeilemässä ja kirjoittaminen on jäänyt täällä melkoisen vähäiseksi, ajatukset päässä tuntuvat vaan kasaantuvan.. On siis aika ottaa kannettava kainaloon ja painuttava terassille kirjoitustuokioon kahvikupposen kanssa. On muuten ensimmäinen päivä puoleentoista viikkoon kun minä ehdin tähän istumaan! Koko ajan on ollut touhua ja vieraita. Ja pikku neidin perässä on saanut juosta urakalla.. Älä mene järveen, älä kiivi vintin rapuille, älä putoa terassilta, varo kyitä, varo sitä varo tätä.. Isot siskot keksivät että laitetaan neidille "ei käy kuinkaan-liivit" eli pelastusliivit niin ei satu niin kun putoaa eikä huku..

Paikallisessa lidlissä kävin yhtenä iltana. Ostin sitten oikein 6 siideriä. Raskaana kun en ole enää niin miksi en sauna siideriä joku ilta ottaisi.. Takana tuli 2 raskaana olevaa naista jotka tosi paheksuen katsoivat ostoksiani.. Lapsille limua ja äidille siideriä eikä mitään muuta..Siinä ne katselivat minua nenän varttaan pitkin ja teki mieleni tokaista et "joo ostan siideriä ja aion ne juodakin, mun tenava kuoli ja varokaa ettei teille käy samoin" No järki taas voitti mielentilan ja pakkasin siiderini ja limuni pussiin ja painuin autoon. Piti sitten kuitenkin katsella tuon kaksikon tuloa kaupasta ja haikeana mietin että minulla kuuluisi olla tuollainen vauvamasu nyt myös..

Joku ihmeen katkeruus on iskenyt mieleen asian tiimoilta. On vaikea kuulla odotus-uutisia lähipiiristä ja vielä vaikempaa katsella vastaantulevia odottajia. Olisikohan se siksi koska omakin raskaus näkyisi jo melkoisesti?  Kotona kun käytiin posti hakemassa tässä yksi päivä, niin oli tullut sairaalasta kutsu verikokeeseen.. Se piti ottaa lähellä synnytystä että tiedetään missä mallissa hyytymistekijät ovat.. Se toi niin rankasti mieleen sen miten tulevaisuutta oli suunniteltu eteenpäin sairaalastakin ja kuinka paljon nyt olisi raskausviikkoja jo. Aika on perjantaille mutten ole saanut sitä peruutettua vieläkään, jotenkin se tuntuu niin pahalta ettei tuotakaan enää tarvita..Moni asia tulevaisuudessa romuuttui vauvan kuoleman myötä..